tehty

arsLab2
L O P P U R A P O R T T I

1. Tavoitteet
2. Toiminta
  2.1 Työllistäminen
  2.2 Muuta toimintaa
3. Lopuksi

1. TAVOITTEET

Taiteilijoiden työllistämishanke arsLab2:n tavoitteet olivat:

Tavoite 1: selvittää ja tutkia keskisuomalaisten taiteen eri alojen ihmisten työllisyystilannetta, sosio-ekonomista asemaa ja koulutustarvetta ja kulttuuriklusterin toimijoiden ja organisaatioiden yms. alueellista taloudellista vaikutusta; sekä määrittää saatujen tulosten perusteella uusia mahdollisuuksia, jatkotoimenpiteitä ja ratkaisuja.

Tavoite 2: olla mukana järjestämässä lyhytkestoista lisäkoulutusta. Koulutuksen tavoitteena on edistää eri taiteen alojen ihmisten pitkäaikaista työllistymistä alueen kulttuuriklusterissa.

Tavoite 3: markkinoida taiteilijarekisterissä olevia eri taiteen alojen ihmisiä ja heidän töitään ja tuotoksiaan alueen eri työnantajatahoille. Tiedottaa näille ihmisille työtilaisuuksista. Tavoitteena on luoda uusia työmahdollisuuksia kulttuuriklusteriin kuuluvien alojen lisäksi myös rakentamisen, matkailun ja sosiaalitalouden puolelta.

Tavoite 4: työllistää eri taiteen alojen ihmisiä julkiselle, yksityiselle ja kolmannelle sektorille. Vuosittainen työllistettävien määrä on 25, joista 15 tukityöllistämisiä.
Erityistä huomiota tullaan kohdistamaan julkisen ja kolmannen sektorin työpaikkojen luomiseen, erityisesti sosiaalitalouden ja hoitoalojen puolella.

Tavoite 5: tukea ja ohjata työllistyneitä työllistämisjakson aikana työn ja projektien suunnittelussa ja toteutuksessa.

Tavoite 6: tehdä tiivistä yhteistyötä Keski-Suomen muiden kulttuurialan ja työllistämishankkeiden kanssa.



2. TOIMINTA

2.1 TYÖLLISTÄMINEN

2002
Vuoden 2002 aikana hankkeen kautta on kirjattu 28 henkilön työllistyminen taide- ja kulttuurialalle.
Uuden maaliskuussa alkaneen arsLab2-hankkeen kirjaamia työllistymisiä on 20 henkilöä. Näistä 7:llä on yhdistelmätukikelpoisuus, 4 työllistyi työllistämistuella ja 9 sai määräaikaisen työn ilman työllistämistukia.

2003
Hankkeen kautta on vuonna 2003 kirjattu työllistymisiä 26. Niistä yhdistelmätuella oli 11, työllistämistuella 6, määräaikaisia työsuhteita 7, työharjoittelussa yksi ja oppisopimuksen solmi yksi henkilö.

2004
Tämän toimintavuoden aikana hanke on kirjannut yhteensä 29 työllistymistä. Näistä oli yhdistelmätuella 9 henkilöä, työllistämistuella 4 henkilöä ja määräaikaisella työsopimuksella 16 henkilöä. Koulutukseen pääsi 3 henkilöä.


2.1.1 2002 - 2004 TYÖLLISTETYT TILASTONA

	2002	2003	2004	yhteensä
yhdistelmätuki	7	11	9	27
työllistämistuki	4	6	4	14
määräaikaiset	9	7	16	32
työharjoittelu		1		1
oppisopimus		1		1
koulutus			3	3
yhteensä	20	26	32	78

ArsLab2 -hanke on kolmivuotisen toimintansa aikana kirjannut yhteensä 73 henkilön työllistymisen. Yllä olevasta tilastosta näkyy kuinka työllistämistukitoimet jakautuvat eri vuosille. Työllistymisen lisäksi on kirjattu yhden ihmisen työharjoittelu, yhden ihmisen oppisopimussuhde ja kolmen henkilön koulutukseen pääsy.


2.1.2 TYÖNANTAJAT VUOSIEN 2002 - 2004 AIKANA

Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut on ollut työnantajana ja/tai palkanmaksajana kaiken kaikkiaan 34 työllistetylle. Vuonna 2002 oli 10 henkilöä, vuonna 2003 14 henkilöä ja vuonna 2004 10 henkilöä työllisyyspalvelun kautta työllistettynä. Usein työnantajavastuuta on ollut kaupungin työllisyyspalvelun kanssa jakamassa Jyväskylän kaupungin kulttuuritoimen alainen Jyväskylän taidemuseo, ja myös arsLab2 -hankkeen hankekauden aikana toimintansa aloittanut Kulttuuriaitta, lasten ja nuorten keskus. Tämän kaltaisen jaetun resurssin avulla työllistyneitä oli 9 henkilöä.

Alueen järjestöt työllistivät hankkeen toimintavuosina yhteensä 6 henkilöä. Esimerkiksi Jyväskylän taiteilijaseuralla oli kaksi gallerianhoitajaa ja Jyzz ry:llä kaksi festivaalityöntekijää. Tosin monissa työllistämisissä palkkakulut tulivat työllisyyspalvelun kautta ja juridinen työnantajavastuu oli järjestöillä.


2.1.3 TALOUDELLISET JA VÄLILLISET TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET

ArsLab2-hankkeen kirjaamien työllistettyjen taiteilijoiden palkkakustannuksista voidaan arvioida alueelle aiheutuneita vuotuisia välillisiä ja kerrannaisia taloudellisia vaikutuksia kertomalla työllistämisen palkkakustannuksia taide- ja kulttuuritoiminnan yleisimmällä talousvaikutuskertoimella 1,8. Talousvaikutusten laskemisessa olen käyttänyt työllistämistukien avulla syntyneitä palkkakustannuksia. En ole ottanut laskutoimitukseen mukaan materiaalikustannuksia, joita taideteosten ja esitysten yms. teossa on työnantajille kertynyt mahdollisesti 1 000 - 10 000€. Laskennassa on myös arvioitu määräaikaisia töitä saaneiden 32 henkilön palkkakustannukset vain niiden 18 henkilön osalta, jotka saivat pitemmän työsuhteen.

Yhdistelmätukityön palkkakulut, arvio yksi vuosi noin 16 000 €.
Työllistämistukijakson palkkakulut, arvio 6 kk n. 8 900 €.
Suoran palkkauksen palkkakulut, arvio 27 000 €.
Oppisopimuksen palkkakulut, arvio 12 kk 17 800 €



Työllistyneiden palkkakustannukset:

	2002	2003	2004	yhteensä
yhdistelmätuki	7	11	9	27
palkkakulut	112 000	176 000	144 000	432 000 €
työllistämistuki	4	6	4	14
palkkakulut	35 600	53 400	35 600	124 600 €
määräaikaiset	6 (9)	2 (7)	10 (16)	18 (32)
palkkakulut	162 000	54 000	270 000	486 000 €
oppisopimus		1		1
palkkakulut		17 800		17 800 €
YHTEENSÄ	17	20	23	60
palkkakulut yht.	309 600	301 200	449 600	1 060 400 €
	2002	2003	2004	yhteensä
Taloud. vaikutus	557 280	542 160	809 280	1 908 720 €
Välill. työll.vaikutus	13,27	12,9	19,27	45,44

Taloudellisen vaikutuksen välillistä työllistävää vaikutusta voi arvioida esim. kaupan alan vuotuisen keskipalkan kautta. Olen arvioinut kaupan alan laskennalliseksi keskipalkaksi 42 000 €. Jos palkkakustannusten taloudellinen vaikutus on suhteutettavissa kaupan alan yrityksen vuotuisen liikevaihdon kasvuun yhden vuosipalkan verran, niin hankkeen kautta työllistyneiden alueellinen talousvaikutus, suorina palkkatuloina 1 908 720 € aiheuttaa välillisesti alueelle n. 45,44 ihmisen työllistymisen erilaisten kerrannaisvaikutusten kautta. Alueellisiin vaikutuksiin kuuluvat luonnollisesti myös palkkatulojen kunnallisverovaikutukset. Palkkatuloista on vähennettävä kunnallisverovähennykset, joiden voidaan olettaa olevan n. 10 % palkkatuloista. Kun kerrotaan näin saatu verotettava 90 % palkkatulo kunnallisveroäyrillä 18 %, saadaan kerroin 0,162, jolla voidaan laskea palkkatulojen kunnallisverojen määrä. Näin ollen Jyväskylään aiheutuu suorana verotulovaikutuksena 309 212,64 €.

Kaikki edellä kuvatut luvut ovat laskennallisia arvioita, eivät todellisia lukuja. Ne antavat vain yhden vaikutuslaskentamallin kautta kuvaa siitä, mitä vaikutuksia taiteilijoiden työllistämishankkeella ja sen kautta työllistyneillä taiteilijoilla on alueen elinkeinoelämälle. Kolmen vuoden aikana työllistetyksi kirjatuista 73 ihmisestä on tähän laskelmaan tuotu 60 henkilöä arvioituine palkkakustannuksineen, josta laskennallisena kerrannaisvaikutuksena on 45,44 henkilön työllistyminen muille aloille, lähinnä palvelualoille. Työllistyneiden taiteilijoiden palkkakustannusten suorat verotulovaikutukset ovat osaltaan tukemassa alueen hyvinvointia ja kunnallisia palveluja.

2.2 MUUTA TOIMINTAA

2.2.1 VUONNA 2002

Markkinointi- ja tiedottamistavoitteiden (tavoite 3) toteuttamiseksi yhteinen tiedotushanke eri työllistämistahojen kanssa käynnistyi huhtikuussa 2002. Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelun, Keski-Suomen TE -keskuksen, Jyväskylän työvoimatoimiston, Tekevä -säätiön ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteinen tiedotuslehti pyrittiin julkaisemaan kaksi kertaa vuodessa. Ensimmäinen lehti ilmestyi tammikuussa 2003. Mukana kaiken kaikkiaan kymmenen eri tahoa, joita kaikkia yhdistää työllistämisen eri toimet.

Hoito- ja hoiva-alojen taidekasvatushanke ei lähtenyt käyntiin Jyväskylän ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveys -puolen täydennyskoulutuksena vuonna 2003. Loppuvuodesta 2002 tuli tieto, ettei ammatillisen lisäkoulutuksen rahoista löydy tälle tukea. On mietittävä muita väyliä ja jopa uutta isäntäorganisaatiota.

Projektisihteeri lähti yhteistyötavoitetta (tavoite 6) noudattaen mukaan Kirsi Neuvosen ideoimaan Jyväskylän kaupungin Kulttuuriaitta -lasten kulttuurikeskus -hankkeen taiteen alojen ohjausryhmään. Projektisihteeri perusti taiteilijapankin hankkeen kotisivuille ja oli alkuvaiheessa hankkeen ohjausryhmässä.

Projektisihteeri tiedotti Lasten kulttuurikeskushankkeen toimijoille Länsi-Suomen Allianssin kautta tulleesta partnerihausta. Iso-Britannian Worchesterin yliopiston teatteriyhdistys C&T haki partnereita suunnittelemaansa Minerva-hankkeeseen. Tavoitteena on luoda innovatiivinen draamaprojekti, jossa hyödynnetään luovaa näyttelyä, nukketeatteria sekä online-etäopiskelua. Jyväskylän yliopiston draamapedagogiikan laitos ja Piitu Nykopin vetämä nukketeatteriryhmä lähtivät kansainväliseen yhteistyöhön mukaan.

Alueellisen tasapuolisuuden nimissä projektisihteeri oli mukana suunnittelemassa kaakkoisen Keski-Suomen lastenkulttuurin kiertokoulu-hanketta. Suunnitteluun ja työhön palkattiin Sari Ilmola hankehenkilöksi. Projektisihteeri toimii hänen tutorinaan.

Projektisihteeri oli Jyväskylässä TERVESOS-messuilla kulttuuriseminaarissa 23.5.02 Terveyttä Kulttuurista -hankkeen yms. esittelyä seuraamassa.

Projektisihteeri kävi Newcastlessa kansainvälisessä konferenssissa Culture: Employment and Enterprise. Matkaraportti on toimitettu vuoden 2002 toimintakertomuksen liitteenä ja on luettavissa myös kotisivuilla.

ArsLab-koulutushankkeen 1. kurssin kolme naistaiteilijaa perustivat oman Kantamaa -taiteilijaryhmän, jonka toimintaa on yhteisnäyttelyiden järjestäminen. Ensimmäinen näyttely oli LaajaArtissa kesällä 2001. Aiemmin osittain samat taiteilijat pitivät näyttelyn Vaajakosken Wanhassa Voimalassa arsLab-ryhmän nimellä.

Projektisihteeri on vuoden aikana työnohjauksellisen tavoitteen mukaisesti (tavoite 5) käynyt muutaman työllistetyn kanssa keskusteluja, joissa on keskitytty työn ja projektien suunnitteluun ja toteutukseen. Keskusteluissa on pyritty laatimaan suullinen tai kirjallinen työsuunnitelma, jota työsuhteen aikana ryhdytään toteuttamaan. Työsuunnitelmasta keskusteltaessa on selkiytetty työllistetyn työtehtävät, työnantajan vastuu ja velvollisuudet, työn ja hankkeen tuotokset, alustava aikataulu, mahdolliset yhteistyökumppanit ja arvioidut kustannukset.

Työelämään valmennusta on tehty näiden keskustelujen yhteydessä. Keskusteluissa projektisihteeri on pyrkinyt antamaan aseita pitempiaikaiseen työllistymiseen ja lisäämään taiteilijan mahdollisuuksia kehittää työelämään tarvittavia valmiuksia, kertomaan yhteistyömahdollisuuksista ja taiteilijan omista oikeuksista ja velvollisuuksista.



2.2.2 VUONNA 2003

Työelämään ohjausta ja urasuunnittelua on ollut runsaasti vuoden aikana, esimerkiksi eräälle kuvataiteilijalle, joka on äitiysloman jälkeisellä hoitovapaalla. Hän ilmoittautui Kulttuuriaitta -hankkeen taiteilijapankkiin, koska on aiemmin jo tehnyt taidekasvatuksellista yhteistyötä opettajien kanssa. Opastusta tukien ja rahoituksen haussa projektisihteeri on antanut mm. muusikoille ja teatterialan ihmisille.

Kulttuuriaitan taiteilijapankki näkyi arsLab2-hankkeen kotisivuilla, projektisihteeri oli jäsenenä myös Kulttuuriaitan kulttuurisen nuorisotyön ohjausryhmässä.

ArsLab2-hanke oli Työllisyyspalvelun, Tekevän ja Wireen loosissa esillä Yritys2003 -messuilla 24.- 25.4.03 Jyväskylän Paviljongissa. Hiljaiset yritysmessut saivat lisää ääntä, kun molempina päivinä esiintyivät Nuorten taidetyöpajan tjembe-ryhmä ja venäläisten maahanmuuttajien Feeniks-miimiryhmä, jossa esiintyi mm. Aleksei Lobski ja Karl Rautio. Feeniks-ryhmä esiintyi myös torstain kontakti-illassa ja sai keikoistaan kohtuullisen korvauksen. Muuten messut olivat pienoinen pettymys, muutama hyvä kontaktinotto tuli, mutta yleisöä oli vähän.

Yritys2003 -messuille ja muuhun hankkeen käyttöön saatiin Jykesin, Keski-Suomen taidetoimikunnan ja Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelun yhteispanostuksella tehtyä uusintapainos 10-esitteestä. Aino Pajari teki uusintataiton ja projektisihteeri teki tekstimuutokset.

ArsLab2-hanke oli mukana koulutustavoitteen (tavoite 2) mukaisesti Keski-Suomen taidetoimikunnan kanssa järjestämässä veroseminaarissa kuvataiteilijoille 29.4.03. Seminaari keskittyi kuvataiteilijoiden arvonlisäverollisuuteen ja sen mukanaan tuomiin velvollisuuksiin, ongelmiin ja mahdollisuuksiin.

Artes Liberales -muuntokoulutuksen opiskelijoiden Pestuumarkkina -päivillä 8.5. projektisihteeri oli esittelemässä hanketta otsikolla ”Kulttuurialan työllisyys”. Muunto-opiskelijat eivät ihan vaipuneet alakuloon työttömyystilanteen takia.

Yhteistyötä Japa ry:n Kari Lehtisen kanssa viriteltiin. Kestävän kehityksen taiteen tekoa ja asuinaluetaiteilijaideaa saatiin esille yhdistyksen julkaisemassa lehdessä.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun kulttuurialan alle ryhdyttiin organisoimaan Taiteilija yrittäjänä -täydennyskoulutusta. Kulttuurin koulutusjohtaja Hannu Ikonen on koulutukselle hakenut rahoituksen ja se alkanee ensi vuoden puolella. Taiteilija yrittäjänä -koulutus on henkistä jatkumoa (ainakin projektisihteerin mielestä) aiemmassa hankkeessa järjestetylle arsLab -koulutukselle. Keski-Suomen liiton luovan alan selvitysmiehen Jari Hoffrénin kanssa käyty keskustelua tällaisen koulutuksen tarpeellisuudesta.

Taidekasvatusnäyttely-yhteistyön kehittäminen alkoi yhteistyössä Jyväskylän taiteilijaseuran, Jyväskylän Yliopiston ja arsLab2 kesken. Valmisteilla olevan hankesuunnitelman mukaan toiminta keskittyisi Jyväskylän maalaiskunnan, Laukaan ja Muuramen alueelle. Projektisihteeri oli mukana hankkeen suunnittelutyöryhmässä. Sari Ilmola toimii hankkeessa vetäjänä.

Taidemuseon ja Taru-hankkeen Muukalaisia-yhteisnäyttely Esteetön museo -hankkeen alla. Yhteistyössä mukana aina kun aikaa löytyy.

Projektisihteeri ilmoittautui Art goes to työelämä -seminaariin 11.6. Kansallisteatterissa. Uusi kulttuuriministeri Tanja Karpela ym. esitelmöijiä. Kyseessä oli yritysmaailmalle suunnattu taidekasvatusseminaari. Tyhjänpäiväistä löpinää koko päivän ajan, Arto Tuomisen kavereiden ja hyvien ystävien esittelyä ja egon pönkitystä.

Toinen Synergiaa!-lehti ilmestyi syyskuussa. ArsLab-sivulla oli esillä Kalle Rautio, teatterin ja musiikin monitoimimies, jolle ei palkallista työtä ole siunaantunut.

Valtakunnallinen työllisyysasioiden foorumi 2.-3.10.2003 oli Paviljongissa. Jyväskylän seutukunnan verkostokaupunkia ja yhteistä työllistämiskeskushanketta ylistettiin. ArsLabin kolmas kausi voisikin laajeta seutukunnalliseksi taiteilijoiden työllistämis- ja koulutushankkeeksi.

Prosenttiperiaateseminaari oli Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomen taidetoimikunnan järjestämänä Vanhassa Ortopediassa 14.10.03. Projektisihteeri oli mukana käytännön järjestelyissä.


2.2.3 VUONNA 2004

Helmikuun alussa kävin tutustumassa Equal-rahoitteiseen Taru-hankkeeseen. Hanke markkinoi, tiedottaa (Ylen aamu-tv keskiviikkoisin) ja tuottaa syrjäytyneiden erityisryhmien taidetta ja tuotoksia. Heillä on viimeinen vuosi tällä rahoituksella. Miettivät jatkorahoitusta ja ovat kiinnostuneet yhteistyöstä provinssihankkeidenkin kanssa. Saivat ESR-rahoituksen jatkohankkeelleen, yhteistyö heidän kanssaan jatkuu.

Projektisihteeri oli Raamit-hankkeen ohjausryhmän jäsen. Hanke toimi vuoden 2004 ajan. Maakunnallista hanketta hallinnoi Jyväskylän taiteilijaseura. Rahoitus tuli EMOTR –tuesta, jota hallinnoi Jyväsriihi ry. ja Keski-Suomen TE -keskuksen maaseutuosasto. Ohjausryhmätyön lisäksi projektisihteeri oli pystyttämässä ja purkamassa Raamit-hankkeen kiertonäyttelyitä pari kertaa.

Keski-Suomen liiton rahoittamana on käynnistetty Foorumi-hanke eli luovan toimialan kehittämishankkeiden hankekokonaisuuteen kuuluva luovan toimialan liiketoimintaosaamista edistävä hanke, joka käynnistyi tänä vuonna Jyväskylän Ammattikorkeakoulun hallinnoimana ja Keski-Suomen liiton EU-tuella.

Projektisihteeri oli Jyväskylän kaupungin kulttuuritoimen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteisen työryhmän ja yhteishankkeen ”Kulttuuri ja terveys” -seminaarissa 21.9.04. Hanketta tullaan viemään eteenpäin seminaarin työryhmien hanke- ja toimintaideoiden avulla, toivottavasti. Esittelin jäissä olevan hoito- ja hoiva-alojen taidekasvatushankkeen omassa työryhmässäni.

Synergiaa! -lehteä ei enää julkaistu lehtimuotoisena vaan se toteutettiin Suur-Jyväskylä-lehden välissä nelisivuisena liitteenä keväällä 2004. Tiedotusyhteistyössä oli mukana kaupungin työllisyyspalvelut hankkeineen (Nuorten taidetyöpaja, arsLab2), Jyväskylän työvoiman palvelukeskus, Keski-Suomen yhteisöjen tuki ry., Jyväskylän työttömien yhdistys, Tekevä -säätiö ja Wire -hanke. Jyväskylän työvoimatoimisto ja TE -keskus vetäytyivät yhteisestä tiedottamisesta.

Projektisihteeri oli aktiivisesti mukana Lutakon leipomorakennuksen peruskorjaushankkeen ohjausryhmässä. Jelmu ry sai lääninhallituksen sivistysosastolta miljoonan euron Opetusministeriön alaisista rakennerahoista EAKR -tuen Lutakon leipomorakennuksen ja tanssisalin peruskorjaukseen. Projektisihteeri edusti ohjausryhmässä ja muissa työryhmissä kaupungin harrastajateattereita. Nyt tämän raportin kirjoitushetkellä peruskorjaushankkeessa odotellaan Jyväskylän kaupunginhallituksen päätöstä kunnallisen rahoitusosuuden kattamisesta.

Projektisihteeri kokosi Ilo ja riemu -esitteen loppuraportin liitteeksi. Esitteessä kerrotaan, minkälaisia työtehtäviä työllistyneillä taiteilijoilla oli työllistymisjaksollaan. Taiteilijan työ ei ole enää nykymaailmassa ulkona muusta yhteiskunnasta, vaan hänen taitojaan ja osaamistaan käytetään hyvinkin tärkeänä osana mm. sosiaali- ja terveyspuolen, maahanmuuttajatoiminnan ja järjestötoiminnan tehtäväkenttää. Ilo ja riemu -esite todistaa lisäksi ainakin sen, että arsLab2 hanke on työllistämistoimissaan kiinnittänyt erityistä huomiota taiteilijoiden työllistämisessä sosiaali- ja hoitoaloille (tavoite 4).



3. LOPUKSI

ArsLab2-hankkeen toiminta pysyi koko toimintakauden ajan hankehakemuksessa esitettyjen tavoitteiden ja taloudellisten raamien sisällä. Hankkeen toiminta on ollut tuloksellista, vaikka Keski-Suomen TE -keskuksen työvoimaosastolta saaduissa Keski-Suomen eri taiteen alojen työttömyystilastoissa tätä tuloksellisuutta ei näy.

Olen loppuraporttiin hahmotellut myös taloudellisia vaikutuslukuja eräänlaiseksi toiminnan tarpeellisuuden perusteluksi ja toiminnan tuloksiksi. Toki suurin osa tehdystä hanketyöstä ja sen tuloksista ei taivu minkäänlaisten mittareiden kautta laskettavaksi. Henkisen hyvinvoinnin lisääntyminen työllisyysjakson aikana on vaikea näyttää lukuina. Oman taiteen tuotoksissa tuo ajanjakso saattaa näkyä tai on niistä tulkittavissa.

Toinen asia kokonaan ja oma keskustelun aiheensa on se, kuinka tehokkaita työllisyyden lisääjiä työllistämistuet ylipäänsä ovat. ArsLab2-hankkeen työllistämistä henkilöistä tuskin kenellekään löytyi edes määräaikaista työsuhdetta saman työnantajan kanssa työllistämisjakson jälkeen. Yksi poikkeus on: eräs tiedottaja sai kolmen kuukauden määräaikaisen pestin puolen vuoden työllistämisjakson jälkeen Jyväskylän taidemuseolle.

Tämän päättyvän arsLab2 -hankkeen pohjalta on nyt kuitenkin erittäin hyvä lähteä rakentamaan seutukunnallista taiteilijoiden työllistämishanketta arsLab3 vuosille 2005 - 2007. Työllisyyden edistäminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja laajaa yhteistyötä.